Hanna Jokinen Hyvinvointi kasvaa tasa-arvosta.

Sukupuolena ihminen

  • Sukupuolena ihminen

Näin TransHelsinki tapahtuman kynnyksellä on hyvä aika miettiä mitä sukupuoli tarkoittaa ja voiko sitä oikeastaan edes aukottomasti määritellä. Varmaa on että sukupuolen jaottelu vain naisiin ja miehiin on auttamatta vanhentunutta, ahdistusta herättävää ja syrjivää ajattelua.

 

Myös Suomen translakiin kaivattaisiin todella kiireesti ja kiihkeästi muutoksia ja päivitystä. Onhan aivan kohtuutonta ajatella että asia (sukupuoli ja sen moninaisuus) johon ihminen ei itse voi juurikaan vaikuttaa asettaa meidät niin räikeästi eriarvoiseen asemaan.

 

Translakiin on kirjattu että tullakseen laillisesti tunnustetuksi muuhun kuin syntymässä saatuun biologiseen sukupuoleen, on ihmisen esitettävä lääketieteellinen selvitys siitä että hän pysyvästi kokee kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen ja että hän elää tämän mukaisessa sukupuoliroolissa sekä siitä, että hänet on steriloitu tai että hän muusta syystä on lisääntymiskyvytön. On myös oltava täysi-ikäinen, ei saa olla avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa ja ihmisen on oltava  Suomen kansalainen tai hänellä on asuinpaikka Suomessa.

 

Lainsäädäntö tukee ajatusta siitä että on olemassa vain miehiä ja naisia vaikka todellisuudessa sukupuoli on paljon laajempi ja moninaisempi käsite. Ahtaudessaan nykyinen sukupuolijaottelu aiheuttaa vuosittain kärsimystä ja ahdistusta monille monille ihmisille ympäri maailmaa. Se antaa aivan liikaa aseita ymmärtämättömyydelle, sortamiselle, kiusaamiselle ja yksilön leimaamiselle poikkeavaksi tai sairaaksi. Eihän sukupuoli tai sukupuolettomuus ole kuitenkaan mikään vamma tai valinta meistä kenenkään kohdalla. Eihän minunkaan tarvitse henkisesti ja fyysisesti naisena itseäni pitävänä sitä hävetä tai kokea olevani jotenkin poikkeava tai sairas. Miksi siis ihmisen, joka ei koe olevansa tämän ääripää (mies-nais) ajattelun mukainen sukupuoleltaan, pitäisi kokea niin myöskään.

 

Tulee muistaa että sukupuolia on monia. Emme ole yksiselittäisesti ääripäitä, miehiä tai naisia. Sen lisäksi meidän kunkin sukupuoli voi olla moninainen. Siinä voi olla monia erilaisia ulottuvuuksia, joillakin ihmisillä se voi myös vaihdella, kun taas toisilla ihmisillä se pysyy koko elämän samana. Kun puhutaan muunsukupuolisuudesta, tarkoitetaan sukupuoli-identiteettiä, joka ei ole vain ja ainoastaan miehen tai naisen identiteetti, vaan näiden yhdistelmä tai jotain aivan muuta.

 

Sukupuolta voisi ajatella janana jolle kukin meistä asettuu eri tavoin. Toiset ovat janan mies-päässä, vankan maskuliinisesti, ollen sitä myös biologisilta omanaisuuksiltaan. Toiset taas vastakkaisessa päässä.

 

Janan joka kohtaan sen ääripäiden välille mahtuu ihmisiä jotka eivät ole sen poikkeavampia tai milläänlailla sairaampia kuin ääripäähän asettuvatkaan. Pääasia on että ihmisen tulee saada itse määritellä missä kohtaa janaa majailee, vai haluaako olla koko janan ulottumattomissa aivan jossain muualla. Täytyy olla oikeus myös olla määrittämättä itselleen mitään olemassa olevaa sukupuolta.

 

Myös janalla liikkuminen tulee olla mahdollista. Joku saattaa syntyä nais-päähän mutta kokea koko elämänsä kuuluvansa miespäähän. Pitää olla ihmisen omassa harkinnassa kokeeko tarvetta asettua ääripäästä toiseen vai onko tyytyväinen esim biologisesti naisen ruumissa tai biologisesti neutraalimmalta näyttävässä kehossa mutta saadessaan omalla ilmoituksellaan tunnustaa sukupuolekseen sen minkä omakseen kokee.

 

Sukupuolen moninaisuudelle ei riitä edes tarpeeksi ilmauksia nykykielessä. Meitä ihmisiä kun on todellakin ihanan kirjava joukko, niin sukupuoleltamme kuin muilta ominaisuuksiltamme. Sukupuoli-identiteetti on aina henkilön oma kokemus omasta sukupuolestaan tai sukupuolettomuudesta. Sitä ei voi määrittää tiettyin ominaisuuksin tai ulkoisin merkein ihmisen olemuksessa. Muunsukupuolinen ihminen voi olla ulkonältöään, iältään ja taustaltaan ihan mitä tahansa ja tulla mistä kulttuuritaustasta tahansa. Jotkut muunsukupuolisista ihmisistä kuvaavat sukupuoltaan naisellisuus ja miehekkyys -käsitteillä, mutta kaikille nämä eivät ole sopivia määreitä kuvaamaan omaa sukupuolta. Jotkut muunsukupuoliset tarvitsevat sukupuolen korjaushoitoja, läheskään kaikki eivät. Hoitoihin hakeutuva muunsukupuolinen ei ole kuitenkaan sen enempää muunsukupuolinen kuin hoitoja haluamaton. Muunsukupuolisuus on itsemäärittelyasia, niinkuin koko sukupuolen tulisi olla.

 

Tämän kaiken valossa on aivan kammottava ajatus että jonkun pitäisi luopua lisääntymiskyvystään ja pakolla suostua esimerkiksi hormonihoitoihin saadakseen juridisen oikeuden olla se kuka on. Tai joutua korostuneesti elämään jonkun sukupuoli-stereotypian mukaisesti jotta voisi jotenkin todistaa sen kuka mielestään on. On melkoisen rajua myös vaatia ihmistä olemaan naimaton ja että sukupuolen saisi määritellä vasta täysikäisenä. Kallis hinta joutua valitsemaan ettei esimerkiksi koskaan voisi tulla vanhemmaksi jos haluaa määrittää itse sukupuolensa.

 

Maailma muuttuu, kehitys kehittyy. Olisiko jo aika olla ymmärtäväisempiä, suvaitsevaisempia ja ymmärtää että maailma ja sen kaikkinainen monimuotoisuus ei mene pois kieltämällä, silmät sulkemalla ja vastaan hangoittelemalla. Ei kai naapurin sukupuoli tai mikään muukaan ominaisuus ole millään tavalla minulta pois tai uhka minulle?

 

Vuoden 2016 TransHelsinki järjestetään 12.-20.11. TransHelsinki on sukupuolen moninaisuutta juhlistava ihmisoikeustapahtuma, jossa on transihmisille ja heidän lähipiirilleen suunnattua ohjelmaa sekä kaikille avoimia seminaareja. Viikon tavoitteena on antaa ääni tiedolle, luovuudelle ja kokemuksille, joita sukupuolivähemmistöjen keskuudessa on. Vuodesta 2010 lähtien TransHelsingin yhteydessä vietetään myös kansainvälistä viharikoksen uhrina kuolleiden transihmisten muistopäivää, Transgender Day of Remembrance, jota vietetään aina 20.11.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

Valtaosa transukupuolisista ja intersukupuolisista määrittelee itsensä miehiksi tai naisiksi. Niitä jotka eivät, ovat vanhoillisten stereotypioiden uhreja.

Mitä jos naiset eivät olisi koskaan uskaltaneet vaatia saada käyttää housuja, ne harvat joilla kiusaus olisi käynyt liian suureksi olisivat päättäneet että koska naisien ei kuulu saada käyttää housuja niin he eivät voi silloin olla naisia koska he haluavat käyttää housuja.

Olisivatko he silloin kolmatta sukupuolta? Mielestäni ei, vaan pinttyneen stereotypian uhreja. Mitä jos sen sijaan että tahdottaisiin tehdä asioista mahdollisimman hankalia, sovittaisiinkin että naiset saavat olla naisia jq miehet miehiä juuri sellaisina kuin ovat?

Käyttäjän TenkaIssakainen kuva
Tenka Issakainen

"Valtaosa transukupuolisista ja intersukupuolisista määrittelee itsensä miehiksi tai naisiksi. Niitä jotka eivät, ovat vanhoillisten stereotypioiden uhreja."

Eka lause totta, mutta mihin toinen perustuu? Ainakaan mun tuntemista muunsukupuolisista yksikään ei ole lokeroitunut muunsukupuoliseksi sillä perusteella, että olisi sitä mieltä, että miesten/naisten kuuluu olla jämptisti tietynlaisia ja että sukupuoli määrittyisi esim. kiinnostuksen kohteiden tai vaatetuksen perusteella.

En sano etteikö tällaisiakin tapauksia voisi olla, mutta yleistys on perusteeton.

Toisekseen myös muunsukupuoliset voivat olla habitukseltaan ja tekemisiltään siinä määrin sukupuolinormeihin solahtavia, etteivät herätä mitään kummastusta kenessäkään.

Käyttäjän HannaJokinen kuva
Hanna Jokinen

Näissäkin kahdessa hyvässä kommentissa nähdään se kuinka moninainen asia sukupuoli ja sen ilmentäminen on! Ja asia joka varmasti jakaa mielipiteitä ja herättää keskustelua.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Minusta asia on simmppeli.
1. Synnyttämään kykenevä
2. Siittämään kykenevä
3. Ei kumpikaan edellämainituista.

Kutsu heitä sitten millä nimellä lystäät.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

Pitäisikö naisille olla kiintiöt?

Käyttäjän mjkrie kuva
Mika Riekki

Tänään eskarissa oli isänpäivän johdosta isien (tai muiden tärkeiden ihmisten) kahvitarjoilu ja mahdollisuus tutustua opetukseen ja toimintaan.

Jossain vaiheessa lapset istuivat piiriin, ja olin viemässä myös tytärtäni sinne lähimpään kohtaan, jossa oli kolo, kun jo piirissä ollut toinen tyttö sanoi, että pitää olla tyttö-poika järjestys. Kolo oli varattu pojalle. Ääneen ihmettelin miksi, johon ei kukaan sanonut tietenkään mitään enkä sitä odottanutkaan, ja tyttäreni istui jonkun pojan viereen. Piiri- ja laululeikki, jossa opeteltiin numeroita laulun varjolla, onnistui kivasti ja sopuisasti, ei mitään valittamista.

Pois lähtiessä kuitenkin mietin, oliko syynä jokin sukupuolineutraali suvaitsevaisuusideologia (huono ajatus) johon liittyi sukupuolikäsitysten sekoittaminen, vai opetukseen liittyvä "hajoita ja hallitse", jolla saatiin luotua parempi oppimisympäristö, kun luonnostaan syntyvät poika- ja tyttöryhmät eivät olleet koossa (ihan hyvä asia)?

Miten blogistin mielestä lapsia/ryhmiä tulisi jakaa vastaavassa tilanteessa, jos jokainen (vanhempi) saisi itse määritellä sukupuolen, vai joutuiko tyttäreni ideologisen sukupuoli(ttomuus)syrjinnän uhriksi? Blogistin viivalla tyttäreni olisi periaatteessa voinut lepakko-hämähäkki-teräsmies-vaatevalinnoillaan istua ihan hyvin tyttöjen välissä stormtrooper naamari päällä.

Käyttäjän HannaJokinen kuva
Hanna Jokinen

Itse en kannata mitään ääripää ajattelua ja keinotekoisia jakoja. Paljon on saanut viime päivinä kuulla ettei koulussa yms ympäristöissä saisi enää puhua tytöistä ja pojista. Itse näen tämän sukupuolijaottelun vähentämisen enemmänkin niin ettei tuputeta väkisin mitään raameja joihin lapsen/nuoren/aikuisen tarvitsisi tunkea itsensä jotta voisi kokea olevansa hyväksytty tai normaali. Miksi esimerkiksi ajatellaan että "puukässä" on etupäässä pojille ja "rättikässä" tytöille. Eikö olisi tulevaisuuden kannalta hyvä että kaikilla pysyy edes auttavasti vasara ja parsinneula kädessä, ilman että näiden taitojen harjoittelu on ollut kii siitä mihin sukupuoleen (tai minkä sukupuolen ulkoiset biologiset tunnusmerkit omaten) on syntynyt.

Saatoin ehkä huonosti muotoilla tekstissäni tuon sukupuolen ilmaisemisen ulkoisilla merkeillä. En tarkoittanut pelkästään vaatetusta, eli ei mielestäni se miten joku pukeutuu vielä kerro hänen sukupuoltaan. (jos siis kirjoituksestani sai sen kuvan niin "my bad".)

Itselläni ei omista lapsista ole kokemusta joten en varmastikaan kasvatus-ekpertti ole mutta mitä olen muiden lapsia havainnoinut niin usein lapset ovat melkoisen ennakkoluulottomia ja usein ennakkoluulot kasvatetaan ulkoapäin heihin. En esim usko että yksikään lapsi syntyy rasistisin ajatuksin tai vaikkapa homofoobisesti ajatellen. Jostain ulkoapäin ne kai kuitenkin opitaan ne ajatukset. Tässä kohtaa on vanhempien, päiväkotien ja koulun iso vastuu miten lasta ohjataan. Ohjataanko ajattelemaan että on vain stereotypiota vaikkapa juuri sukupuolesta. Mielestäni tällainen pakotettu istumajärjestys kuulostaa hieman erikoiselta ja vaikea sanoa asiaan perehtymättä mitä sillä on ajettu takaa.

Käyttäjän JouniKivel kuva
Jouni Kivelä

Täytyy tähänkin muistuttaa biologian varsin yksiselitteisestä sukupuolen määritelmästä kaikilla suvullisesti lisääntyvillä lajeilla: naaras on se joka tuottaa hedelmöittyvää alkiota varten suuremman sukusolun. Naisen munasolu on verrattomasti suurempi kuin sen tyypillisesti hedelmöittävä siittiö.

Jos esim xxy kromosomi poikkeavalla ihmisellä on n. viisi cm pitkä umpinainen emätin, surkastuneet munasarjat kehon sisällä ja isojen häpyhuulten sisällä surkastuneet kivekset, ja hän ei siis tuota lisääntymiskykyisiä sukusoluja ollenkaan, eikö hän ole sairas, vammainen tai vähintään lisääntymisrajoitteinen.

Kyvyttömyys saada lapsia on vähintäänkin ongelma, monet haluavat siihen apua.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Toki biologian kuten luonnontieteiden harjoittajat yleensäkin haluaisivat pysytellä kertaalleen taksonomisesti järjestetyissä määritelmissä mm. tarkoituksenmukaisuudella perustellen, mutta asia ei sukupuolenkaan kohdalla ole niin yksioikoinen - sukupuoli-identiteetti kun rakentuu suurelta osin neurobiologisten lainalaisuuksien tuella melko yksilöllisesti ja siten sukupuoli käsitetään jo myös soveltavan luonnontieteen puolella varioituvana piirteenä.

No, esimerkiksi fertiili-ikäinen nainen, jolta on jo nuorena poistettu munasarjat, tuskin haluaa tulla kohdelluksi loppuikäänsä sairaana, vammaisena tai edes lisääntymisrajoitteisena...

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

Sukupuolia on kaksi, niiden ilmenemis- ja ilmentämismuotoja 9000.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #11

Toisaalta länsimainen judeo-kristillinen ihmiskuva ja miehen ja naisen sukupuoliroolit tukeutuvat edelleen yllättävänkin vahvasti tuhansia vuosia vallinneeseen "yhden sukupuolen järjestelmään" ja sen sisältämiin valtasuhteisiin -

http://www.isis.aust.com/stephan/writings/sexualit...

Käyttäjän JouniKivel kuva
Jouni Kivelä Vastaus kommenttiin #12

Suvullisesti lisääntyvillä tunnetaan kolme pääasiallista lisääntymisstrategiaa: parisuhdestrategia (ihminen, monet linnut), haaremistrategia (ihminen, gorilla, paviaani), spermakilpailustrategia (simpanssi, kääpiösimpanssi, tunnetaan myös ihmaisellä mutta harvinainen).

Sukupuoliroolit perustuvat siis biologiseen lisääntymisstrategiaan. Siihen on selvä syy, ihmisenkin poikaset ovat niin pitkää riippuvaisia emosta ja emo perhettä tukevasta koiraasta (lasten biologisesta isästä). Judeo-kristillisyys on toki vain tämän strategian yksi kulttuurillinen ilmentymä, Kiinassa ja Japanissa esim. sama biologinen järjetelmä on voimassa toiselta kulttuuriselta pohjalta.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #13

Kulttuurievoluutio ja sen rinnalla tapahtunut tieteellinen vallankumous on jo lopullisesti monipuolistanut ihmisen intressejä ja siten myös sukupuolessa elämisen merkityksiä - vaikka sukupuoli implikoituukin yhteiskunnassa yleistettävässä määrin yksilön lisääntymisfunktion kautta, niin sosiaalisen sukupuolen osalta se ei ole enää välttämättä hallitsevin yksilön kuvantaja.

Blogin keskeisenä aiheena olevien transihmisten osaltahan voi myös todeta, että he jo pelkällä olemassaolollaan kyseenalaistavat tämän kaksijakoisen "luonnosta" selitysvoimansa ammentavan sukupuolijärjestelmän täydellisyyden. Parisuhdemarkkinoilla Merja-nimisellä kolmen lapsen isällä voi toki olla alhainen markkina-arvo...

Marko Parkkola

Premissivirhe. https://fi.wikipedia.org/wiki/Virheellinen_premissi

"Varmaa on että sukupuolen jaottelu vain naisiin ja miehiin on auttamatta vanhentunutta, ahdistusta herättävää ja syrjivää ajattelua."

Se, että jonkun mielestä sukupuolen jaottelu miehiin ja naisiin on vanhentunutta, ahdistusta herättävää ja syrjivää, ei tee siitä vielä totta.

Samaa virhettä jatkuu myöhemminkin blogauksessa esimerkiksi: "Tulee muistaa että sukupuolia on monia."

Kytkykauppavirhe. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kytkykauppavirhe

"Sukupuolta voisi ajatella janana jolle kukin meistä asettuu eri tavoin. Toiset ovat janan mies-päässä, vankan maskuliinisesti, ollen sitä myös biologisilta omanaisuuksiltaan."

Miehiin assosioidaan maskuliinisuus, joka antaa ymmärtää, että vain maskuliiniset miehet voivat olla miehiä. Olen tavannut hyvinkin feministisiä miehiä, enkä itsekään ole kaikkein maskuliinisimmasta päästä. Feministinen mies on mies.

Kuten kaikissa näissä tunteisiin vetoavissa blogauksissa, tarinan pihvi tulisi selvittää aivan ensimmäisenä. Ei jaottelu ole epäonnistunut siksi, että joku mies tuntee itsensä naiseksi tai nainen tuntee itsensä mieheksi. Korjausleikkauksillahan nimenomaan siirrytään miehestä naiseksi tai päinvastoin, eikä miehestä tahi naisesti määrittelemättömään sukupuoleen.

Montako eri pukuhuonetta tarvittaisiinkaan, jos jokainen saisi määritellä sukupuolensa itse. Niitä jouduttaisiin rakentamaan aina lisää, kun joku saisi päähänsä olla sukupuolta XYZ.

Kritisoin vain näitä järjettömiä sukupuolijanoja. Se että joku haluaa vaihtaa sukupuolta ei kuulu minulle.

Toimituksen poiminnat